Suomen kansallismaisemat

Ympäristöministeriön asettama työryhmä valitsi v. 1992 Suomen kansallismaisemat. Ne ovat maamme tunnettuja maisemanähtävyyksiä ja ilmentävät Suomen eri osien edustavimpia luonnonpiirteitä, kuvastavat kulttuurimme lähtökohtia sekä perinteisiä maankäyttötapoja.

1. Merellinen Helsinki
Helsingin kaupunkikuvalle olennainen elementti Ehrenströmin asemakaavan ja Engelin suunnittelemien rakennusten ohella on kaupungin avautuminen merelle: Suomenlinnan linnoitussaaret, Kustaanmiekan kapeikot, Kauppatori, antavat Helsingille sen ominaisluonteen.




2. Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo
Porvoonjokilaakson maisema-arvot pohjaavat viljelymaisemassa virtailevaan jokeen, sekä vanhaan asutuskulttuuriin. Vanha Porvoo on parhaiten säilyneitä keskiaikaisia kaupunkeja Suomessa Rauman ohella.













3. Tapiola
Tapiola edustaa sodanjälkeistä tulevaisuudenuskoista jälleenrakennuskautta. Suunnitelijoina toimivat Meurman, Ervi, Alvar Aalto, sekä Reima ja Raili Pietilä.










4. Snappertuna - Fagervik
Snappertunajoen-Fagervikin kulttuurimaisema on Suomenlahden rannikkoseudun tasapainoista viljelymaisemaa kallioselänteineen. Alueella sijaitsevat keskiaikaiset linnoitukset Raasepori ja Grabbacka, sekä Fagervikin ruukkialue.




5. Pohjan ruukit
Pohjan kunnassa sijaitseva ruukkialue on yksi teollisen Suomen syntypaikkoja. Alueella on kolme 1600-luvun ruukkia, Billnäs, Fiskars ja Antskog, sekä 1800-luvulla perustettu Åminnefors. (kuva:Museovirasto)




6. Aurajokilaakson kulttuurimaisema
Jokilaakson maisema-arvot perustuvat vanhaan asutuskulttuuriin, joka on jatkunut katkemattomana rautakaudelta saakka. Aurajokilaaksossa on asuttu jo tätä ennenkin kivikaudella. Maisemassa keskeistä on joen, vanhan viljelymaiseman ja kallioselänteiden vuoropuhelu. Joen alajuoksulle muodostui jo rautakaudella merkittäviä kauppapaikkoja.





7. Saaristomeri
Saaristomerellä yhdistyvät kaunis meriluonto kymmenine tuhansine saarineen, sekä perinteinen saaristolaisasutus ja luontaistalous.




8. Sundin kulttuurimaisema, Ahvenanmaa
Sundin kultturimaisemaa luonnehtivat merenlahdet, hakamaat, tammimetsät, sekä historiallisesti merkittävät kohteet, kuten Kastelholman linna ja vanhat kartanot.










9. Köyliönjärvi
Köyliönjärven kansallismaisema on tunnettu piispa Henrikin marttyyrikuoleman lisäksi järven elävöittämästä vanhasta viljelymaisemastaan, kartanostaan ja 1752 rakennetusta puukirkostaan.




10. Vanajaveden laakso
Esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet merkittävän maisemakokonaisuuden, jota luonnehtivat maiseman ytimenä Vanajavesi, laitumet, katajakedot, muinaiset linnavuoret sekä vanhat kartanot.

11. Rautaveden kulttuurimaisema
Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Rautavesi, Rautaveden itärannan jylhät, metsäiset alueet, sekä vanhat Tyrvään ja Karkun kylät, joissa keskiaikaiset kirkot. Alueella lisäksi lukuisia rautakautisia asuinpaikkoja ja kalmistoja.




12. Tammerkoski
Teollisuutta alkoi muodostua Tammerkosken tuntumaan jo keskiajalla, jolloin se oli maan huomattavimpia myllypaikkoja. Sittemmin Tammerkoskelle rakentui paperiruukki, Finlaysonin villan ja pellavan käsittelyyn tarvittavien koneiden konepaja, puuvillan kehruulaitos, verkatehdas, kattohuopatehdas, sekä neljä vesivoimalaa.









13. Hämeenkyrön kulttuurimaisemat
Hämeenkyrön viljelymaisemalle antavat leimansa harju ja järvet, joihin loivasti kumpuilevat viljelykset laskevat.

14. Imatrankoski
Imatrankoski syntyi noin 4000-5000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen puhkaistua tien läpi Salpausselän. Imatrankoski lienee kansainvälisesti tunnetuin koskialueemme, joka mainitaan monissa matkailuoppaissa. Koskialueeseen kuuluu kansallisromanttinen valtionhotelli vuodelta 1903.

15. Olavinlinna ja Pihlajavesi
Maailman pohjoisimman keskiaikaisen linnan, Olavinlinnan, ympärillä avautuu Pihlajaveden järvimaisema saarineen ja salmineen. Linnan perusti valtionhoitaja Erik Akselinpoika Tott 1475 turvaamaan valtakunnan itärajaa.









16. Punkaharju
Punkaharju on maamme tunnetuin, noin 7 kilometrin pituinen harjuselänne, jonka luonnonkauneus huomattiin jo varhain. Keskiajalta lähtien harju on muodostanut liikenneväylän esim. Viipurista Olavinlinnaan.









17. Heinäveden reitti
Kapeaa Heinäveden vesiväylää reunustaa monin paikoin myöhään jatkuneen kaskeamisen seurauksena koivikot. Reitillä on kuusi sulkukanavaa, joita alettiin rakentaa 1890-luvulla.

18. Väisälänmäki
Lapinlahden Väisälänmäki on tyypillinen pohjoissavolainen mäkikylä korkean mäen laella, josta avautuu näkymät Onkilahdelle ja Onkivedelle.

19. Koli
Pielisjärven rannalla kohoaa 200-250 metrin korkeuteen Kolin vaarat, jotka ovat innoittaneet monia taiteilijoita Eero Järnefeltistä Jean Sibeliukseen. Alueelle perustettiin kansallispuisto 1991.

20. Pohjois-Karjalan vaarakylät
Vaara-Karjalaa luonnehtivat samansuuntaiset vaarat, niiden väliset järvet ja suot, sekä vanhan kaskikulttuurin muovaama maisema.




21. Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet
Kyrönjokilaakson viljelylakeuksien ja latomerien juuret ovat jo rautakaudella alkaneessa maanviljelykulttuurissa. Vanhin asutus seurailee jokivartta.

22. Merenkurkun saaristo
Merenkurkun saaristo on kansallismaisemistamme nuorin, muovautunut maankohoamisen seurauksena. Saarilla on pitkään jatkuneen laidunnuksen muovaamia koivumetsiä. Rantoja reunustaa lepät ja tyrnit.

23. Hailuoto
Hailuoto, Perämeren suurin saari, sai merestä kohottuaan ensimmäiset asukkaansa vasta 800-900 vuotta sitten. Perinteinen asutus on säilynyt saarella verraten hyvin. Maisemakokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös vanhat kalasatamat.









24. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat
Oulankajoen maisemassa joki virtailee keskellä vaaramaisemaa, ryöpsähtää välillä koskiksi ja putouksiksi, rahoittuakseen paikoin levollisiksi rantasuvannoiksi. Kalkkipitoinen kallioperä on synnyttänyt Oulankajoen tuntumaan myös vaateliasta kasvillisuutta.

25. Aavasaksa ja Tornionjokilaakso
Aavasaksan vaara on Imatrankosken lisäksi ollut jo varhain tunnettu matkailunähtävyys. Aavasaksalta avautuu näkymä Tornionjokilaakson avaraan viljelymaisemaan.

 


26. Pallastunturit
Pallastunturit ovat osa Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa. Pallastunturien pyöreiltä lakiosilta avautuu näkymä tunturimaisemaan, jota elävöittää vesistöt ja suot.

27. Utsjokilaakso
Utsjoki virtailee kapeassa, vaarojen reunustamassa laaksossa. Viljelyaukeilla on niiton ja laidunnuksen leimaamia perinneympäristöjä. Jokivarressa on paljon esihistoriallisen ajan muinaismuistoja.


Tilaa Turisti - Suomen matkailuopas 2007-2008 Netmarketista


Lähde:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=32758&lan=fi

Ylitarkastaja Silja Suominen
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Luonnonsuojelun tulosryhmä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, perinnebiotoopit, luonnonmaisema
(09) 1603 9564, silja.suominen@ymparisto.fi

Yliarkkitehti Minna Perähuhta
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Yhdyskuntasuunnittelun tulosryhmä
Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö, kulttuurimaisema
(09) 1603 9566, minna.perahuhta@ymparisto.fi


Takaisin alkuun